Sirba jalala afaan oromoo

sirba jalala afaan oromoo

Eessaa akkan siif jalqabu ana rakkisa; Addunyaa kana irratti namni jaalalaaf jedhee murtoo murteesseen jaalala dhugaa dhabe ana tahuu hin oluu jedhen shakka. Leemmanee koo, jaalladhe akkan si hin dhabne beekta; garuu sii hubachuu dhiisuu kootu kana na godhe. Humna ol si jaallachuu kootu kana natti fide. Ati anaaf, qulqulluu akka bishaan talilaa turte; dhimbiibamtuu! Ani garuu, waanan si jaalladhuufan sin amanu ture. Waan ati keessa kee jaalalaaf jettee na dhokfattu natti fakkaata ture.

Ani Digiriin eebbifameen magaalaa keessan keessatti qacaramee osoon hojjedhuun si bare. Ati immoo yeros, barattuu kutaa kudha tokkoo turte. Anaafi atis yeros wal barre. Leemmoo koo, ati Namummaa koo jaallatte malee, homaa tokko akka ati anarra hin feene sirrittan beeka. Ofiif si barbaadaan, waan si barbaachisu keessa of barbaada. Ati anaan ana caalaa beekta. Leemmookoo, ni beekta mindaa koo!

Isayyuu kan na biraa hojii dhabes kumaatama. Gaaf gaaf yeroon yaadu, biyya kana anaaf warrota ana fakkaatan qofatu, dijiitii guddinashee kudha tokkoon 11 fiigsisa. Kudha tokkoottis fiigsisa, jedheen yaada. Sababnisaammoo, Abbootii taayitaaf kan barcumaa nutu kaffala. Durgoon isaanii miinda keenya irraa dhibbantaan cita.

Murtii dabaa akka isaan natti murteessanifan leenjiif walgahii garaagaraatti narraa isa citeenan isaan erga. Silaa akkan dhungannaa keen addunyaa kana irraa godaanu beekta. Ani immoo egaa yeros yeroon haalotakee isa reef natti argamu kana ilaalu, utuman si jaalladhuun, si amanuu dadhaba.

Sirba Jaalalaa Afaan Oromoo

Leemmoo koo, Sii caalaa xinsammu koon geggeeffameen, si dhiisee biyya Ambaa deemee hojjechuf murtesse. Jaalala keenya waggaa tokko karraatti kuteen si biraa godaane. Jireenyi gingilchaatti bishaan warabuu natti tahe.Wednesday, February 20, "Anaa Jejeeqxanii". Kan garaako kesaa ifaann yoon dubadhee Kann natti dhaga'amee fulduraan ibsadhee Hikaamee bilisaan fayyumaa jiraanaan Akka namaa otto ta'iin anni offikoo tanaan Malookaa nadhisaa anaa nan borccinaa samuu mataakotttin anii yaduun fedhaa isaan ummamefis ta'een darbuun fedhaa Mallifi dhiphatee bay'ee offi dhiphistee Matta gaddi cabsatte boqqun gaddi siccabee?

Mallifimoo bossa abbdiihoo kutattaa Gannamafii galgalaa offitti waammataa? Gaduumma offi qabdee offimo tuffataa Naggan sirraa fagaatee hirribamo dhabdaa Barrakee marrasaa mallif gutaa gaddaan?? Laffa laffa ilaalaa yadoon waxxalammaa Guttukee daggatee hir'umaakee xinxxallaa Gammachu fagessaa gaddaffi karra bannaa Biffakee geddartee kanbirra wayyi tattee Yaddoo ofif umtee yaddaa qoffan guttee Gaaffi tokko kastee gaffi tokko geddartee kaann ta'uu hintannefi maallif waxallamtee???

Kann ta'uu hinta'aa kaan hin tane ta'uu Ta'uu yeroo qabuu yerosaaf hataa'uu Atti garu kan ta'u qabdufii ta'unkee hin oluu Kanni hin ta'amnee tatee kan hin tanne hin ta'iinitti Nagaa offif kenni kessakeef eggadhuttii Akkaa siif akkakekametti billisaan jiraataa Qillesaa qulqulaa'aa serumaan baffataa Isaa xuraa'eemo offi kesaa darbataa Mee akkasiin jiradhuu takaa allagarfataa!!

Ollanimaa bullun Yaddo Gudda tahee. Gammachuun dhallaa namma irraa sirriima faggatee. Afurrumaa kuttachuu dhiphinattu tehee Ann garu ann garuu. Mana Waqqayoo. Demnaa Jennan. Nan gammaddee Mannaa isaa naaf wayyaa. Manumaa abbakoo. Burqqaa gammachukoo. Maddaa alagarfikoo.!

"Sirba afan oromo harawa 2018"

Hmmmm hmm hm…. Atti hunkutoftee karraa annaf bante. Jirrenyaa lubbukof kessa debbi umte. Fayyinna isaa hankee harkakotti kennite. Gadoddi gaddodee nirawatee jettee…. Ergaa annaf jechaa offi off kennitee.

Bakkakoo cinninsuu iyyan cinninfatee. Boqqun gaddi siccabee annaf lafaa ilaltee. Bellaf dhebuu argitee ergaa dallachoftee.Wellisaa Darajjee Shuumii torbee torbeedhaan sirba waa'ee koronaavaayirasii tokko tokko baasaa jiru. Sirboota masiinqoodhaan weellisuun kan beekamu wellisaa Darajjeen,namni hedduun 'Bakka bu'aa Wasanuu Diidoofi Laggasaa Abdii" jedhuuni.

Dhiheenya koronaavaayirasiin biyya gale jechuun dhagahameenis kennaa aaartii qabuun masiinqoosaa fudhatee torbeetti sirba tokko qopheessuun sirboota sadii waa'ee koronaavaayirasiirraatti weelliseera. Sirbi 'Araarakee buusi yaa Rabbi' jedhus balaan kuni uumamni uumaa dagachuudhaan adabbii waaqni namatti fide akka ta'e ergaa jedhu kan qabudha. Aangoo siti harkaa qaba nu wal'aani Rabbi" jechuun masiinqoosaa waliin dubbata.

Sirbootni kunneen uummanni keenya hubannoo argatee balaa asdeemaa jiru kanarraa akka of baraaruuf yaadeen hojjedhe jedha. Hojii hubannoo uumuu kanaafis erga dhibeen kuni biyya seene jechuu dhagaherraa hin boqonne jedha Wellisaa Darajjeen.

sirba jalala afaan oromoo

Raayyaa Stuudiyoo waliin ta'uudhaan torbee torbeedhaanin sirba tokko tokko hojjechaan jira. Uummataa fi biyya malee hin jiraatan kan jedhu Darajjeen, waaqa kadhachaa ofiifis ofeegannoo gochuun murteessaadha jedha. Hamma barri kuni darbuttimmoo ofeegannoo ciccimaa gochuu qabna. Waan barri baraan deemu jalaa nuhaa baasu jedha Oromoon yoo eebbifatu.

sirba jalala afaan oromoo

Yoon ani kolfes, nafaana kolfiti. Ergaan ani uummataaf dabarsus anuma faana jetti Masiinqoon tiyya" jedha. Yeroo itti aanuttimmoo anii fi masiinqoon walitti haasa'aatii ergaa uummataaf dabarsuuf hojjechaan jiras jedha Wellisaa Darajjeen. Masiinqoon meeshaa sirbaa aadaa osoo meeshaaleen muuziqaa ammayyaallee hin dhufin Oromoon ittiin sirbaa ture waan ta'eef uummanni keessumaa kan baadiyyaa jiraatu sirboota masiinqoo hedduu akka dhaggeefatus hima.

Aartiin malaan ergaa guddaa uummataa dabarsa. Sirboota tibbana hojjedhe kanas anii fii masiinqoon ofumaa walitti haasa'aa uummataaf ergaa dabarsine," jedha. Dhibeen kuni hanga darbutti namuu karaa isaaf danda'ameen uummata hubannoo hin qabne hubachiisuun dirqama lammummaa isaa bahu akka qabus dhaama. Dhibee kanas waltaanee jala nidarbina hammasitti ofeegannoo haa cimsinun" jedha. Oduu Itoophiyaa Viidiyoo Jajjaboo. Koronaavaayiras: Aniifi masiinqoon tiyya hawaasa baraaruuf hubannoo uumaa jirra-Wellisaa Darajjee Shuumii 8 Elba Goodayyaa suuraa Wellisaa Darajjee Shuumii Wellisaa Darajjee Shuumii torbee torbeedhaan sirba waa'ee koronaavaayirasii tokko tokko baasaa jiru.

Ani saba kiyyaaf hanga wareegama lubbuuttin yaada - Haacaaluu Hundeessaa Elemoo Alii ganna 40 ol booda gara biyyaa deebi'e Hojii hubannoo uumuu kanaafis erga dhibeen kuni biyya seene jechuu dhagaherraa hin boqonne jedha Wellisaa Darajjeen.

Rabbi nuhaa eegu uummanni Oromoos sirritti ofeegee bara kana jala darbuu qaba" jechuun dhaama. Aniifi masiinqoon walumaan mari'anneeti uummata keenya hubannoo cimsaa deemnas jedha. Jalqabatti deebi'i. Odeessa kana irratti dabalata. Elemoo Alii: 'Ganama yeroon hirribaa dammaqu gitaara ykn kiboordii taphachuun araada'.Sirbi qeenxee mata duree 'Jirra' jedhuun weellisaa Haacaaluu Hundeessaan tibbana gadi dhiise gamanumaan jaalatamumma guddaa horateera.

Haacaaluun walleewwan Afaan Oromoo ciigoon masakaman, qor-qalbii fi yaada ummataa calaqqisiisan aartiin miidhagsee gurra uummataan gahuun beekkamtii guddaa horate.

Weellisaa Daawitee Makonnin fakkeenya isaa kan godhate Hacaaluun muuziqaan hiree ganamaa isaa akka ta'e amana. Bakka dhaloota isaa magaalaa Ambootti jabbileefi loon tiksee guddachuun isaa kennaa isaa akka cimsatu isa gargaareera.

Naannoo manneen barnootaafi gumiiwwan keessatti sirbuu itti fufe. Abbaan isaa obbo Hundeessaa Boonsaa kana hin jaalanne. Addee Guddattuu Horaan garuu gammadoo turan.

Sirbituun mana hin godhattu alalee taati,'' jechuu isaanii har'as yaadata. Weellisaa Hacaaluun barataa sadarkaa lammaffaa ta'ee wanti isa mudate jireenya isaa jijjiireera.

Umurii waggaa 17'n, A. I bara hanga 'tti karchallee Amboo keessa ture. Shakkamee akka hidhame dubbata. Kan biraa wanti haaraa hin jiru'' jedha. Karchallee Amboon alatti Finfinnee dhufees torban tokko Ma'ikalaawii ture. Yeroo kana mara garuu abbaan isaa gaafa dubbisuu dhufan, ''Jabaadhu gurbaa, hidhaan qoraasuma dhiiraati! Manni hidhaa garuu waan abbaan isaa isarratti jibban akka guddifatu isa gargaare. Hacaaluun mana hidhaatti ogeessa muuziqaa ta'e.

Kanan bare mana hidhaa sana keessatti. Albama jalqabaa keessaa sirboota sagal achittin fixee bahe. Walaloos yeedaloos barreessee.

Manni hidhaa Amboo Haacaaluuf mana barumsaa ture. Namoota gurguddaarraa akka galaa galaafate yaada qaba. Akka abbaan jedhanis qoraafameera. Waan hunda of-eggannoodhaan akkan raawwadhu na taasise.

Abbaan isaa har'as karaa ilmi isaanii filatetti hin amanne. Daandiin isaa barumsa akka ta'u yaalaniis hin taane. Isaaniis innis yaada hin kaasne. Gammachuu hin qabani jechuummoo miti.Borumtaa isaa barfadheen dhufe. Siddisee dha. Biiroo maaliif akka hin galle si gaafachuufin bilbile! Maaliifuu haa bilbiltu. Dhufaan jira! Nan utaale. Dafqi bobaa jalaan na xuruuruu eegaleera. Siddiseen akkuma kaleessaa,akkuma tibba darbee ,akkuman guyyaan jalqaba ishee argee miidhagdeetti… Isa durii caalaayyuu!

Seeqee callisuurra kan darbe homaa afuura hin baafanne. Isa dhiisiitii …ammas qaawwi xiqqoon yoo jiraatte hin beekaniiti dubbii mataa itti galfata taatu dubbadhu! Jedhi kaa …jedhi malee! Dabeessa wayii!

Isheef jechi kun qoosaa dha. Maali nagumaanii? Dargaggeessi hirriba hin quufu jedhani! Kolfi isaanii surraa qaba. Anis gargaareen kolfe. Hojii keetti dhugumaan booneera. Nama waadaa isaa kabaju taateetta. Kana yaadaan qabee …Gara Baalee-Roobeetti si erguufin jedha. Torban tokkoof hojjettoota keenya damee sana jiran leenjii akka kennitun barbaade! Natti tola! Balbala cufee duubaan itti hirkadhee dhaabbadhe. Kolfi na cinqe. Save my name, email, and website in this browser for the next time I comment.Afaan Saba Guddaa Guddama!!!

MarsariitiiGaailaa Qarreef Qeerroon keenya biyya adda addaa irraayis tahee biyya keessaa akka walqunnaman yaadamee kan qophaayee xumuramutti jiru yoo tahu Mee Maali isinitti fakkaata Yaada keessan nuuf qoodaa Haala kanaan Qarreef Qeerroon keenya biyya adda addaa irraayis tahee biyya keessaa akka walqunnamuyaadamee kan qophaayee xumuramutti jiru yoo tahu Mee Maali isinitti fakkaata Yaada keessan nuuf qoodaa Marii hayyootaa KFON qopheesse kana dhageeffadhaa wal Qarreewwan akkas nafxanyaa bobeessuuf humna qabantu dhufaa jira, Jallaa keenya Qarreewwan keenya irratti duulu irraa dhoogginee utubuu qabna.

Qophiilee adda addaa bifa haaraadhaan eegalle argachuuf, Marsariitii, Y Oduu BBC hardhaa: -Koreen mootummaa fi waraana hidhatee bosona jiru araarsu hojii eegaluu -Jireenyi uummata wallaggaa komaandi postii jalatti maal fakkaata? These all acts of pre-election interferences by the regime are documented and reported to the NEBE National Electoral Board of Ethiopia and other stakeholders.

Corrective actions are expected and must be taken as earliest as possible. Abdusamad:Hayyuu Seerlugaa fi Obbo Mahaadii Qophii VOA Roobii hardhaa dhageeffadhaa waliif dabarsaa. Ani Hambaa Aanoleeti! Gurbaa kana dinqisiifachuu dhiisuu hin dandeessu, cidha isaa irrattis niitiin ija keessa ilaalti, inni garuu ijji isaa jawwee irra jirti, isa eegaa jira. Wellisaa Haacaaluu Huundessaa.

Afaan Oromoo toorarratti barachuuf kanneen barbaaddan Odeeffannoo fi Meeshaalee Deeggarsa Barnoota Afaan Oromoo marsariitii keenyarraa argattanitti dhimma baatanii yeroo gabaabaa keessatti Afaan Oromoo keessan fooyyeffachuu ni dandeessu. Marsariitiin keenya daa'imman, dargaggootaafi Hawaasa Idil-Addunyaa Afaan Oromoo barachuu barbaadu kan biyya kamiinuu jiraatu fageenyaafi yeroon osoo hin daangessine Afaan Oromoo akka baratuuf yaadamee kan qophaayeedha.

Toorri Barnoota Afaan Oromoo[afaan-oromoo. The English for all Ethiopian is a page that provides students from Ethiopia to train intensive English in America. Bridge School of Languages opened inoffering excellence in the professional teaching of languages and a range of courses to meet your language needs. We have different Fun activities including Language, Culture,and Food. Home Cities Countries.

Afaan Oromo Online. Teddy Colling and air conditioning service and instalation Arbegnoch street. Tadese bekele. Afaan Oromoo Mallattoo Saba Oromooti. Galatoma NAS ni fayyada.Borumtaa isaa barfadheen dhufe. Siddisee dha. Biiroo maaliif akka hin galle si gaafachuufin bilbile! Maaliifuu haa bilbiltu. Dhufaan jira! Nan utaale. Dafqi bobaa jalaan na xuruuruu eegaleera. Siddiseen akkuma kaleessaa,akkuma tibba darbee ,akkuman guyyaan jalqaba ishee argee miidhagdeetti… Isa durii caalaayyuu!

Seeqee callisuurra kan darbe homaa afuura hin baafanne. Isa dhiisiitii …ammas qaawwi xiqqoon yoo jiraatte hin beekaniiti dubbii mataa itti galfata taatu dubbadhu!

Jedhi kaa …jedhi malee! Dabeessa wayii! Isheef jechi kun qoosaa dha. Maali nagumaanii? Dargaggeessi hirriba hin quufu jedhani! Kolfi isaanii surraa qaba. Anis gargaareen kolfe. Hojii keetti dhugumaan booneera. Nama waadaa isaa kabaju taateetta. Kana yaadaan qabee …Gara Baalee-Roobeetti si erguufin jedha. Torban tokkoof hojjettoota keenya damee sana jiran leenjii akka kennitun barbaade! Natti tola! Balbala cufee duubaan itti hirkadhee dhaabbadhe.

Kolfi na cinqe. Save my name, email, and website in this browser for the next time I comment. Please select a letter from the index above to see entries.

Afaan Oromo Online

Design by: Qubee Technologies oroict. Sunday, April 12, Maxxansa Haaraa. Irreecha: Sirna Irreechaa namoota jaha irraa hanga miiliyoonota hedduutti.


comments on “Sirba jalala afaan oromoo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *